Voisihan tässä kirjoitella pitkät pätkät Jukkan ja mun elämästä, ToTosta ja Pepsistä nyt puhumattakaan, mutta pannaan nyt Twiipun eka kokonainen vuosi pakettiin!!
Välillä sitä itsekkin unohtaa, että se on tosiaan vasta elänyt yhden kokonaisen vuoden mun kanssa..
Talvi&kevät treenattiin tottakai, mutta en mä tiedä..
..oliko se kuitenkaan niin sellaista?
Ekat kisat päästiin korkkaamaan helatorstaina ihan sattumalta (peruutuspaikka) ja oli vähemmän kivaa aloittaa kisaura kaatosateessa, aivan kuivan kevään jäljiltä:(
Seuraavaksi olikin vuorossa vuoden pääkisa ja niinhän se menee, ellei ikä riitä isojen koirien luokkaan, tehdään parhaamme pienten luokassa. Kivat SM-kisat ja kolmanneksi paras pieni:)
Sitten Twiipu loukkasi itsensä ja kynsi halki, siinä meni sitten vuoden toisiksi tärkeimmät kisat eli pm-kisoissa oltiin turisteina:(
Onneksi meillä oli hieno joukkue, joka hoiti homman kotiin ilman meitäkin!!
Sitten käännettiin tottakai katseet kohti seuraavaa luokkaa ja taas alkoi armoton kisapaikan metsästys, kaikki toivo oli bernien mestiksissä mutta ei, ei irronnut paikkaa sieltä. Onneksi Schapet pelasti tilanteen ja päästiin korkkaamaan voittajaluokka heidän mestiksissään.
Ja hupsista, siitä viikon päästä olikin jo oman seuran kisat (jonne siis onneksi pääsee) ja niin me oltiin yhtäkkiä siellä isojen koirien luokassa mun pikkuisen kanssa:)
Tässä välissä oli sitten "pakko" käydä eka ja vika näyttely:)
Marraskuussa oli vielä oman seuran kaksipäiväiset kisat ja ne on haluttua tavaraa meikäläisen mittapuulla (kaikki arvokisat kun on kaksipäiväisiä) ja sinne tietty intoa puhkuen, eikä puhkuttu ihan turhaan kun Twiipula oli sitten sen jälkeen TVA & seuramestari, luokkavoittaja ja mitä niitä kaikkia titteleitä nyt onkaan:)
Hauskasta tässä on se, että kirjoitin jo keväällä mun kalenteriin Twiipun valioitumispäivän, no jos en kouluttaisi koiria, voisin alkaa ennustajaksi:)
Huonommallakin laskutaidolla osaa tuosta laskea kisojen määrän eli kisat on olleet vain pieni osa meidän 2012 vuotta, siihen on mahtunut NIIN paljon kaikkea muutakin, erityiset mieleen jääneet kohokohdat olivat:
-Twiipun ja mun Ahvenanmaan reissu (varsinkin se laivan hytin yöpöydällä nukkuminen)
-Twiipun opittua pitämään vaatteita päällään (tämä jos mikä oli hankalaa opettaa)
-Meidän öllömöllöt (suomeksi päikkärit)
-Twiipu oppi laittoman (suomeksi pudotetun esineen noudon) & peltoilun riemun
-Twiipun eka vappu oli myös mieleenpainuva, sitä edelsi iso murhe ja suru kun se söi koko keittiön ja meni sitten aikas huonoon kuntoon, koiranpennun masu ei taida sulattaa lattiaa? Mutta jäi onneksi henkiin ja pääsi bilettämään vappuna parhaiden kavereiden kanssa
-Se väläytteli enemmän ja enemmän sitä kuuluisaa ilmettä
-Sokerina pohjalla, se valittiin MM-tiimiin, no jos ollaan rehellisiä, se perusti sen. Mutta yhtäkaikki, se saa treenata ihan huippuporukassa
Että eipä sitä paljon hienompaa ensimmäistä vuotta olisi voinut olla! Vielä kerran kiitos Tammikallion porukalle ja Satulle tästä hienosta pennusta jonka uskoit käsiini, meillä on ollut kivaa ja ensi vuonna jatketaan uusin kujein:)