..lumi oli sellaista puuterilunta, kevyttä ja kivaa joten ilokseenhan sitä kolaili:)
Lumitöissä tulee aina tehtyä treenisuunnitelmia, mutta koska tälle päivälle oli suunniteltu nettitokoja ja niiden suunnitelmat valmiina, oli aikaa miettiä(!)
Mietin miksi Twiipun kanssa tokoilu on niin kivaa?
Twiipu on kuin puuterilumi, helppo ja kiva. On meillä ongelmia, on ollut vaikeita asioita opettaa, on vaikka ja mitä mutta silti se on helppoa ja kivaa!
Vai onko siitä tehty helppoa ja kivaa?
Lumityöt oli kyllä tehty, ennen kuin tähän keksi vastauksen..
..eikä mulla vieläkään ole sitä vastausta!
Kun mä näin Twiipun ekaa kertaa, se istui vain paikoillaan ja murjotti, ei kuullut/kuunnellut/halunnut kuunnella mitä sille sanottiin ja hetken päästä se syöksyi mun jalkaani kiinni, eikä päästänyt irti ei hyvällä eikä pahalla, juu ikää kaikki 8 viikkoa:)
Kun se oli meillä ekaa päivää, se ei valjaiden kanssa liikkunut askeltakaan ei eteen eikä taakse, ei hyvällä ei pahalla, edelleen se oli sen 8 viikkoa:)
Kun mä treenasin sen kanssa ekan kerran, se vastasi treeniin ollen kuin se puuterilumi, helppo ja kiva ja edelleen se oli sen 8 viikkoa:)
Nyt 1 1/2 vuotta myöhemmin se on edelleen kuin puuterilumi, kevyt työstää, kiva treenata ja helppo (vastaa treeniin) + se kuuntelee eikä syöksy mun jalkaani ja kävelee valjaissa:)
Ihan sama onko siitä tehty koulutuksen myötä puuterilumi vai onko se ollut sitä jo alunperin, kunhan pysyy tuollaisena, se riittää!!