Nyt on takana Janitan radanluku-luento, paljon asiaa, hyvääkin..
..jossain kohtaa iltaa tuli kuitenkin sellainen olo, että jos ei osaa lukea rataa & ohjata, voi samantien lopettaa koko agilityn, näin tietysti, mutta se kohta missä harjoitellaan & opitaan koiran kanssa yhdessä, mihin se jäi?
Jatsi mun ensimmäinen agikoira, opettajista parhaista parhain, näin luulin..
..mutta ei! Jatsi antoi aina kaiken anteeksi, niin epäloogisen opetuksen, epäloogisen ohjauksen, ihan kaiken. Jatsin kanssa oli maailman ihaninta aksata mutta ei siitä opettajaksi ollut. Varmasti pitkälle Jatsin vuoksi, pitkään, pitkään luulin agilityn olevan kivaa&helppoa..
ToTo sitten opetti ja kovalla kädellä opettikin. Se ei anna mitään anteeksi, se rokottaa kaikesta, tyyliin jos et osaa - en tee, puhutaan sitten esteiden opettamisesta tai ohjaamisesta radalla. ToTon kautta agility muuttui vaikeaksi ja pakotti ohjaajan opettelemaan -oikeesti-
Mutta sitten -SE-, Jatsin kanssa agility oli kivaa, kumpikaan ei paljon osannut mitään ja silti onnistuttiin & osattiin, opettamatta..
...ToTon kanssa se on ollut opettamisesta huolimatta - tai siitä johtuen enemmänkin vaikeaa kuin kivaa, opettavaista toki, muttei aina niin kivaa.
Mutta sitten Pepsiin..
Ainakin tällä hetkellä se vaikuttaa ihan unelmakoiralta, se menee vähäisestä harjoittelusta huolimatta agissakin koko ajan eteenpäin valtavin harppauksin, siinä on jotain samaa (yllätys, yllätys) kuin isoisässään, sellaista tekemisen makua, se on jotain sellaista mitä ei osaa selittää, sen vaan tuntee!!
Mutta miten sitten tästä eteenpäin?
Estevarmuuteen & estehakuisuuteen mulla on selvät sävelet, pitkän pohdinnan jälkeen sain jopa päätettyä kontaktien lopullisen opetuksen, se tehdään nyt tyyliin a´la lentsu, meni syteen tai saveen:)
Mutta se ohjaus, mitä sen kanssa tehdään? Mä en halua teknisesti liian taitavaa koiraa, vaikka sillä tekniikalla saisi nopeimmat radat...
..mä haluan tuntea sen menemisen maun, mitä Jatsin kanssa aikoinaan. Mä haluan vielä kokea sen tunteen kun yleisö huokailee ja toteaa -tuolta sen pitää näyttää-
Tämä -liian tekninen- ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettei tekniikkaa olisi mukana ollenkaan. Se oikea suhde sen menemisen & tekniikan välille pitäisi nyt vaan löytää, kisaikään on vielä aikaa eli ensimmäisenä se pitäisi löytyä treeneihin.
Jos mä treenaan yksin, tulee väistämättä sitä -katsotaan mitä tapahtuu- ohjausta ja Janitan mukaan tätä ei saisi olla ollenkaan...
..ja just tuolla tyylillä mä omasta mielestäni opin eniten, opin lukemaan koiraa, ohjaamaan koiraa ja tämä olisi nyt luennon perusteella aivan väärin, hmp:(
Varmaan tässä käy nyt sitten niin, etten uskalla treenata ollenkaan, etten vaan tekisi mitään väärin...
...no, onneksi on aina TOKO, sitä uskaltaa sentään AINA treenata:)))))))))